Suomen rataverkkoa pidetään liikennekelpoisena koko ajan. Se edellyttää jatkuvaa kunnossapitoa, jotta liikennöinti on turvallista ja tehokasta. Käytännössä GRK:n ammattilaiset päivystävät koko ajan valmiina korjaamaan yllättävät ongelmat. Lisäksi kunnossapitoon kuuluu suunnitelmallisia tarkastuksia ja huoltoja.
Vajaan kilometrin päässä Helsingin rautatieasemalta, Töölönlahden puiston kupeessa sijaitsee lennonjohtotornia muistuttava rakennus. Sen ylimmästä kerroksesta aukeaa hulppeat näkymät läpi Helsingin paraatipaikkojen: ikkunoista näkyy Oopperatalo, Finlandia-talo, Töölönlahti, Eduskuntatalo, keskustan silhuetti, Eläintarhanlahti, Tokoinranta, Kallio ja tietenkin Linnunlaulu.
Maisemien ihailun sijaan avarat ikkunat on tarkoitettu alun perin junaliikenteen seuraamiseen, sillä tiloissa on aiemmin toiminut Liikenteenohjaus. Ulospäin kaartuvista ikkunoista aukeaa näkymä Helsinkiin vieville rautateille, joita pitkin kulkee junia lähes tauotta. Keskimäärin junia kulkee arkisin noin 850 kappaletta, lauantaisin noin 690 ja sunnuntaisin 590. Junaliikennettä riittää.
Tornissa työskentelee kokenut joukko GRK:n kunnossapidon ammattilaisia. Väyläviraston, Fintraffic Raide Oy:n ja GRK Suomi Oy:n muodostama Kuura-niminen allianssi vastaa päällysrakenteen ja turvalaitteiden kunnossapidosta Uudenmaan rataverkolla. Käytännössä he vastaavat siitä, että junat pääsevät kulkemaan ja ihmiset pääsevät töihin, lomalle, tai vaikka mummolaan – minne tahansa he ovatkaan matkalla junan kyydissä.
Tuhansia kilometrejä raiteita ja yli 400 siltaa
Uudenmaan rataverkossa on yhteensä 1 100 kilometriä raidetta, 1 100 vaihdetta, ohjaus- ja turvalaitejärjestelmät, 440 siltaa, 23 kilometriä tunneleita, 2 600 opastinta ja 100 laitetilarakennusta. Näiden kaikkien kunnosta Kuura-allianssi pitää huolta. Hommia riittää.
”GRK:n kunnossapitoon kuuluvat ympärivuorokautinen päivystys, tarkastukset, määräaikaishuollot, viankorjaukset ja lumityöt talvella sekä erikseen tehtäviä radan kunnostustöitä. Työ vaatii erityisosaamista sekä erikoiskalustoa ja -materiaaleja, ja yhteensä kunnossapito työllistää noin 140 henkilöä”, projektipäällikkö Eija Laukkanen kuvailee.
Radan ja laitteiden kuntoa seurataan jatkuvasti. Korjaustoimenpiteiden tarve käy ilmi myös säännöllisissä tarkastuksissa. Työ on monessa mielessä vaikeaa, koska vilkkaan junaliikenteen vuoksi kaikki huoltotoimenpiteet tai lumityöt on tehtävä silloin, kun raiteilla ei kulje muuta liikennettä. Junaliikenne on hiljaisempaa öisin, joten isommat korjaukset tehdään yöaikaan.
Päivystäjä on aina valmiina matkaan
Vaikka raiteita huolletaan suunnitelmallisesti, aina sattuu ja tapahtuu myös yllättäviä tilanteita. Näissä tapauksissa vikailmoitukset tulevat suoraan päivystäjälle, joka on aina valmiina hommiin. Päivystys on tärkeä osa kunnossapitoa. Kunnossapitäjän on oltava vikapaikalla toteamassa radassa tai ratalaitteistossa oleva vika sovitun vasteajan sisällä.
”Myös kelit vaikuttavat paljon kunnossapidon ammattilaisten arkeen. Uudellamaalla on näiden vuosien aikana olleet haastavat kelit, esimerkiksi kahtena viime talvena lunta on satanut tavallista enemmän. Olemme onnistuneet lumitöissä hyvin ja liikenne on kuitenkin voinut kulkea normaalisti”, kunnossapitopäällikkö Mikko Sukanen kertoo.
Tilaaja mittaa työn laatua työn laatua avaintulosaluemittareilla (ATA-mittarit), joita ovat esimerkiksi vikojen määrä, junien myöhästymisminuutit ja peruttujen junien määrä.
Erikoisammattilaisten joukko
Suomen rataverkko on jaettu kahteentoista alueeseen, joiden kunnossapidon Väylävirasto kilpailuttaa määräajoin, esimerkiksi 3–9 vuoden välein. GRK vastaa parhaillaan kahdesta Suomen vilkkaimpiin kuuluvista rataosuuksista: Uudenmaan ratojen lisäksi myös ja Lounais-Suomen ratojen kunnossapidosta. Uudellamaalla GRK vastaa Kuura-allianssissa raiteiden kunnossapidosta ainakin 3/2027 asti. GRK aloitti lounaisrannikon alueen kunnossapidon 1.4.2022. Lisäksi GRK vastaa sähkökunnossapidosta Tampereen käyttökeskusalueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sähkörata- ja vahvavirtajärjestelmien kunnossapitoa.
Sähköratakunnossapidon osalta Suomen rataverkko on jaettu neljään alueeseen.
Uutena avauksena GRK aloittaa kunnossapidon myös Virossa. Eesti Raudtee (Estonian Railways) valitsi vuoden 2023 alkupuolella GRK:n toteuttamaan Aegvidu–Tapa–Tartto-rataosuuden sähköistämistä. Kun projekti on valmis, GRK vastaa rakentamisen jälkeen viiden vuoden ajan sähköraiteen viankorjauksesta ja huollosta. Aiemmin Virossa rataverkon kunnossapitoa ei ole aiemmin merkittävästi ulkoistettu, joten GRK toimii alan uudisraivaajana.
GRK on vahva radan kunnossapidon toimija
Lounais-Suomen ratojen kunnossapito, Ralli-allianssi
- GRK:n ja Väyläviraston allianssi
- Urakka työllistää noin 50 ammattilaista
- GRK vastaa kunnossapidosta ainakin vuoteen 2027 saakka
- Aika: 4/2022–3/2027 + 2 vuoden optio
- Arvo: Noin 55 miljoonaa euroa
Sähkökunnossapito
- Sähkökunnossapitoalueen kunnossapitosopimus sisältää sähkörata- ja vahvavirtajärjestelmien kunnossapidon vuosina 2020–2024 Tampereen käyttökeskusalueella.
- Aika: 2020–12/2024
- Arvo: Noin 7 miljoonaa euroa
Uudenmaan ratojen kunnossapito, Kuura-allianssi
- Väyläviraston, Fintrafficin ja GRK:n muodostama allianssi
GRK vastaa Uudenmaan ratojen kunnossapidosta ainakin vuoteen 2025 saakka
- Aika: 4/2020–3/2027
- Arvo: Noin 150 miljoonaa euroa