Keväällä 2011 GRK:lla käynnistettiin aktiivinen teknisten harjoittelijoiden rekrytointi infra-alan osaajia kouluttavien oppilaitosten kautta. Työmaa-akatemiaksi ristitty menetelmä hyödyntää perinteisen ja hyväksi koetun mestari ja kisälli- maailman parhaat puolet. Hanke sai alkunsa ajatuksesta, että insinöörirakentamisen ala tarvitsee nuoria osaajia, ja kaikilla organisaatioon kuuluvilla on mahdollisuus omalla esimerkillään edistää alan houkuttelevuutta. Työmaa-akatemian kautta huomattiin mahdollisuus saada sekä yrityksen tarvitsemaa yrittäjähenkistä työvoimaa että samalla kantaa vastuunsa osallistumalla infra-alan kehittämiseen ja tulevaisuuden talenttien sitouttamiseen.
Opastetaan ja opitaan tekemällä itse
Nyt, 9 vuotta myöhemmin, GRK on tarjonnut harjoittelupaikan jo lähes 80 kisällille. Heistä noin puolet on työllistynyt GRK-konsernin yhtiöihin, joten malli on varsin tuottoisa sekä kisällien että työnantajan näkökulmasta. Yksi harjoittelun kautta GRK:lle työllistyneistä on 23-vuotias, Tampereelta lähtöisin oleva palloilulajien moniottelija, Jasse Kuusisto. Kuusisto on uunituore työnjohtaja, joka suoritti viimeiset työnjohtoharjoittelunsa GRK:lla. Opintojen suuntautumisvalinta osui infrarakentamiseen, ja harjoittelujen kautta ura urkeni GRK:lla. “Eikä kyllä kaduta”, Kuusisto myhäilee.
GRK:n toiminnan ytimessä on yksilöllisen osaamisen ja korkean käytännön ammattitaidon jatkuva kehittäminen ja arvostaminen. Työmaa-akatemiassa panostetaankin erityisesti käytännön ammattitaidon kartuttamiseen aitojen ihmisten ja oikean rakentamisen parissa. Tämän on huomannut myös Kuusisto. “Perään on katsottu, mutta itse on päässyt tekemään oman taitotason mukaan”, Kuusisto kiittelee. “Sivusta katsojana tai pelkkänä kaupassa kävijänä ei oppisi samalla tavalla.” Kuusiston viimeisen harjoittelun “mestari” Jaakko Mäkelä, 34, yhtyy Kuusiston näkemykseen, ja haluaa aina antaa tuoreille kasvoille heti vastuuta. “Itseänikin GRK:lle tullessa viehätti se, että täällä on vahva tekemisen meininki”, aktiiviseksi kestävyysurheilun sekakäyttäjäksi tunnustautuva Mäkelä kertoo.
Työmaa-akatemiasta hyötyvät kaikki osapuolet
Työmaa-akatemian kautta GRK pystyy itse kasvattamaan suuren osan osaajistaan ja näin vältytään mahdollisilta virherekrytoinneilta – harjoittelujakso on aina ikään kuin pitkä työhaastattelu. Harjoitteluiden kautta työllistyvien perehdyttämiseen kuluva aika lyhenee henkilön tullessa töihin jo ennalta tuttuun työympäristöön ja -yhteisöön. Kuusisto suoritti viimeisen työnjohtoharjoittelunsa GRK:n Länsimetron työmaalla Finnoossa, ja onkin nyt työllistynyt samaiselle työmaalle. Työmaalla Kuusisto pääsi heti mukaan porukkaan ja onkin tyytyväinen saadessaan jatkaa samojen ihmisten kanssa työskentelyä. Minkäänlaista “keltanokan” syrjintää hän ei ole kokenut. “Kevyttä kenttäkettuilua toki on, mutta se kuuluu asiaan ja kasvattaa”, Kuusisto naurahtaa.
GRK:lla harjoittelussa olleet kisällit ovat GRK:n lähettiläitä opiskelutovereidensa ja oppilaitosten suuntaan, ja sieltä onkin kantautunut hyvää palautetta. “Monesti jo työharjoitteluhakemuksessa kerrotaan, että hakija on kuullut niin hyvää GRK:sta, että haluaa sen vuoksi hakea meille”, kertoo GRK:n henkilöstöjohtaja Johanna Korhonen. Työmaa-akatemiassa positiivista virettä kentälle tuo myös se, että osaamisen kehittäminen ja uuden oppiminen ei ole vain yksipuolista. Nuorilla on usein opiskeluiden kautta saatua uusinta tietoa, jota he voivat työtehtävissään soveltaa, ja saavat mestarinkin kehittämään ja omaksumaan uusia käytäntöjä. ”Saman asian takia täällä ollaan, ja joka päivä tulee vastaan uudenlaisia ongelmia, jotka tulee ratkaista heti. Yhteistyötä tehdään tiiviisti ja joudutaan yhdessä epämukavuusalueelle, joten ei pidä luoda kynnystä myöskään uusille ideoille”, Mäkelä toteaa.
Oikealla asenteella pääsee pitkälle
Kuusisto ja Mäkelä ovat yhtä mieltä siitä, että GRK sopii harjoittelupaikaksi sellaisille, jotka ovat avoimia tekemään niitä tehtäviä, mitä annetaan. “Jos tulee takki auki-asenteella, se on hyvin äkkiä ekan kesän jälkeen sitten morjesta”, Mäkelä muistuttaa. Ei saa myöskään pelätä kuraa lahkeissa, vaikka tulisi toimiston puolelle esimerkiksi suunnittelutyön harjoitteluun. “Pitää pystyä menemään myös monttuun”, neljän ja puolen vuoden vankalla GRK-kokemuksella varustettu Mäkelä ohjeistaa.
Työkokemuksen karttuessa GRK:n kisällistä kasvaa insinöörirakentamisen alan moniosaaja, joka on lopulta itse valmis työmaapäällikön vastuulliseen tehtävään ja olemaan mahdollisesti uuden kisällin opastaja. Tähän on Kuusistolla vielä hieman matkaa, mutta siihen pääseminen ei varmasti ole innosta tai asenteesta kiinni. “Jasse ottaa hyvin omatoimisesta selvää asioista, on tunnollinen ja hoitaa hommansa!”, Mäkelä kehaisee suojattiaan.
Jatkuvaa kehittämistä perinteiden rinnalla
Hankkeen pohjalta on luotu myös perinne palkita vuosittain yksi Työmaa-akatemian työpari: Vuoden Kasvattaja, joka on ottanut vastuulleen opastaa nuorta kollegaa, josta on mestarin tukemana ja kannustamana kehittynyt uusi alan todellinen moniosaaja ja ammattilainen, Vuoden Kasvaja. Tällä halutaan tuoda näkyväksi sitä, että nuoria osaajia ja heidän etenemistään arvostetaan ja tuetaan.
Seuraavaksi on aika jatkojalostaa Työmaa-akatemiaa. Vuoden 2020 aikana käyttöön otettava mentoroinnin malli on jatkopala mestari-kisälli-mallille. Mentorointi voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi silloin, kun Työmaa-akatemia päättyy ja kisälli työllistyy meille, kun henkilö siirtyy uuteen rooliin tai työtehtävään, tai kun on tarvetta perehdyttää eläkkeelle jäävälle henkilölle seuraaja. Kuusisto ja Mäkeläkin toteavat, että oppiminen tapahtuu nimenomaan tekemisen kautta, ja sitä halutaan vaalia GRK:lla – nyt ja tulevaisuudessa.