Rakennusalalla vastuu ympäristöstä tarkoittaa erityisesti toiminnan ilmastopäästöjen vähentämistä sekä toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Kiertotalous on avainasemassa, kun tavoitellaan vähähiilistä infrarakentamista ja luontopositiivisuutta. Kestävän infrarakentamisen edelläkävijänä GRK on julkaissut luonto- ja ilmastotiekartan, joka toimii oppaana konkreettisten toimenpiteiden käyttöönotossa kohti yhteistä tavoitetta: Vuonna 2030 luonto on näkyvästi ja mitattavasti elpymässä *.
Rakennusala on viidenneksi suurin maankäyttöön ja kuudenneksi suurin luontokatoon vaikuttava toimiala Suomessa. Rakentamisessa hyödynnettävät luonnonvarat ja maankäyttö heikentävät uhanalaisia luontotyyppejä. Myös vieraslajien leviäminen ja rakennetun ympäristön aiheuttamat hiilidioksidipäästöt sekä ympäristön saastuminen vaikuttavat negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen.
”Tämän vuoksi GRK:n tavoitteena on, että sen toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia vaikutuksia. Tavoitteet ja toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseksi on kirjattu luonto- ja ilmastotiekarttaan. Siinä on joukko konkreettisia keinoja, joilla voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen rakentamisen aikana sekä rakennetussa ympäristössä”, GRK:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Riina Rantsi sanoo.
”Lähtökohtana tiekarttatyössä olivat uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehitys, asiakkkaan kokeman arvon lisääminen, kustannusten vähentäminen, riskien hallinta ja resilienssin varmistaminen sekä ympäristövaikutusten ymmärtäminen ja hallinta. ”
Keinoina ovat esimerkiksi ennallistamisliiketoiminnan kehittäminen, biomassan kasvatus biohiilen ja pelletin tuotantoon, uusio- ja kierrätysmateriaalien käytön lisääminen, vedenkulutuksen seuranta, työmaakaluston ja logistiikan vähäpäästöisyys ja myös päästöjen kompensointi.
GRK aikoo hakea tieteeseen perustuvan SBTi-aloitteen mukaisille päästövähennystavoitteilleen
Rantsin mukaan tiekarttatyö toteutettiin huomioiden viisi luontokadon ajuria: maa- ja vesialueiden käyttö, ilmastonmuutoksen hillintä, luonnonvarojen hyödyntäminen, saastuttamisen ja vieraslajien torjunta. GRK:n toimenpiteet kirjattiin lieventämishierarkian mukaisesti eli jokaisen toimenpiteen kohdalla mietittiin, miten niitä voidaan joko välttää, minimoida, korjata tai kompensoida.
”Meillä on kunnianhimoinen nollapäästötavoite vuoteen 2050 mennessä. Sitä ennen on kuitenkin paljon tehtävää: lyhyellä aikavälillä haemme hyväksyntää tieteeseen perustuvan SBTi-aloitteen mukaisille päästövähennystavoitteillemme, ja pyrimme vähentämään päästöjämme vuoteen 2040 mennessä 50 % vuoteen 2030 nähden”, Rantsi kertoo.
Tähän tavoitteeseen pyritään useiden keinojen avulla. Kymmenen vuoden päästä vähintään puolet GRK:n työmaiden kalustosta ja logistiikastamme kulkee vähäpäästöisellä käyttövoimalla. Ilmastonmuutokseen hillintään vaikutetaan myös biomassan kasvatuksella, josta GRK puolestaan valmistaa biohiiltä ja pellettiä. GRK aikoo myös metsittää vuodessa vähintään 15 hehtaaria maata ennallistamishankkeiden kautta.
Toimenpiteistä syntyy liiketoimintaa
Rakennusteollisuus RT laati syksyllä 2023 rakennusalalle biodiversiteettitiekartan näyttämään suuntaa alan luontopositiiviselle siirtymälle. GRK on vienyt siinä esitettyjä tekoja suoraan omaan liiketoimintaansa.
”Tavoitteenamme on tuoda rakennusalalle uutta liiketoimintaa luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä siihen sopeutumiseksi. Lisäksi haluamme vähentää kustannuksia tehostamalla materiaalien kierrätystä, uusiokäyttöä ja jätteiden hallintaa”, Rantsi kertoo.
Yksi konkreettinen esimerkki liittyy biohiileen, joka toimii hiilinieluna ja hillitsee ilmaston lämpenemistä. Biohiiltä voi hyödyntää viheralueilla, hulevesien käsittelyssä, maanparantamisessa sekä maaperän ja vesistöjen puhdistamisessa.
”GRK on aloittanut oman biohiilituotannon. Voimme käyttää biohiiltä omissa hankkeissamme, mutta biohiilen valmistuksessa syntyy CO2-päästövähennysyksiköitä, joita voidaan myydä vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla. Tälle on olemassa markkinoilla tilausta, koska päästöjä voi kumota vain muutamilla tavoilla.”
Jotta luonnonvaroja säästyisi infrarakentamisessa, käytämme mahdollisimman paljon kierrätysmateriaalia ja uudelleenkäytettyjä rakennustuotteita. GRK aikoo kolminkertaistaa uusiomateriaalin käytön 1,5 miljoonaan tonnin vuoteen 2035 mennessä.
”Tämäkin tavoite hyödyttää luontoa, mutta samalla se on kannattavaa liiketoimintaa, koska kierrätetty materiaali on halvempaa käyttää kuin neitseellinen materiaali. Ympäristövaikutusten arviointi näkyy meillä myös innovaatiotoiminnassamme”, Rantsi kertoo.