Kierrätetystä betonista valmistettu Betoroc-murske on tutkitusti hiilinegatiivinen. Pian valmistuvassa Espoonväylän ensimmäisen vaiheen urakassa käytettiin Ruduksen valmistamaa Betoroc-mursketta noin 35 000 tonnia. Laskelmien mukaan sen käytöllä säästettiin hiilidioksidipäästöjä saman verran kuin niitä aiheutuisi ajettaessa henkilöautolla kolme miljoonaa kilometriä.
Espoon kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
– Tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta on loistavaa, että voidaan todentaa myös hiilinegatiivisia materiaaleja. Espoon tavoite on haastava ja siksi hiilikädenjäljen arviointi on tärkeää kokonaisuuden kannalta, toteaa hankesuunnittelija Iina Kallio. Hän toimii Espoon kaupunkitekniikan keskuksessa kiertotalouden ja kestävän kehityksen asiantuntijana.
Betoroc-betonimurske on Ruduksen kehittämä, CE-merkitty, korkealuokkainen kierrätystuote. Sillä voidaan korvata neitseellisiä luonnon sora- ja kalliomurskeita rakenteiden kantavissa ja jakavissa kerroksissa sekä käyttää erilaisissa täyttötöissä.
Rudus teetti alkusyksystä 2021 LCA Consulting Oy:llä selvityksen Betoroc-murskeen hiilikädenjäljestä. Tulosten mukaan Betoroc on vahvasti hiilinegatiivinen tuote. Esimerkiksi Espoonväylän urakassa käytetyn Betoroc 0/90 -murskeen hiilijalanjälki on -18,6 kg CO2-ekv/m3, kun kalliomurskeen on 6,1 kg CO2-ekv/m3. VTT on verifioinut LCA Consultingin tekemät laskelmat.
Betorocin hiilinegatiivisuus perustuu betonin karbonatisaatioon, joka kiihtyy betonijätteen murskaamisen jälkeen. Murske pystyy sitomaan jopa puolet sementin valmistuksessa aiheutuneista hiilidioksidipäästöistä, joten se toimii hiilinieluna.
– Laskennan tulos on meidän kannaltamme erinomainen. Nyt pystymme todennetusti tukemaan asiakkaitamme, jotta he pääsevät haastaviin päästötavoitteisiinsa. Ympäristönäkökulmasta Betoroc on täydellinen tuote: sen avulla voidaan säästää neitseellisten materiaalien käyttöä ja se on myös hiilinegatiivinen rakennusmateriaali, toteaa Rudus Kierrätyksen tuotepäällikkö Jussi Ukkola.
Parempi kantavuus edullisimmin
Uusi Espoonväylä sijaitsee Nöykkiön ja Latokasken kaupunginosissa. Pohjoispäässä Espoonväylä liitetään ensimmäisessä rakennusvaiheessa Puolarmetsänkatuun ja Puolarintie liitetään T-liittymänä Espoonväylään. Ensimmäisen vaiheen pituus on 1,3 kilometriä. Sen pääurakoitsijana toimii GRK Infra ja tilaajana on Espoon kaupunki.
Betoroc-mursketta on käytetty 35 000 tonnia eli noin 17 000 kuutiota eli saman verran säästettiin luonnon kiviaineksia.
– Betorocia on käytetty Espoonväylällä korvaamaan jakavan kerroksen materiaaleja ja myös pengertäytteenä luvan sallimilla alueilla, kertoo GRK:n työpäällikkö Antti Partanen. – Betorocilla voidaan saavuttaa parempi kantavuus kuin vastaavanlaisilla murskeilla rakennettuna. Betorocin käyttö ei työmaalla juurikaan eroa verrattuna murskeen käyttöön. Yksi hyvä etu sillä kuitenkin on työmaankin kannalta: se on edullisempaa kuin luonnonkivimurskeet.
Rakennustyömaiden päästöillä suuri merkitys
Iina Kallion mukaan rakennustyömailla on huomattava merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
– Julkisiin rakennushankkeisiin käytetään Suomessa vuosittain noin seitsemän miljardia euroa, mikä on noin kolmannes kaikista julkisista hankinnoista. Espoon kaupungin vihreämmän urakkahankinnan ja materiaalivalintojen vaikuttavuus on merkittävä hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi.
Kallio korostaa päästöjen vähentämisessä yhteistyötä, muuten kehitys ei etene tarpeeksi nopeasti.
– Se on mennyttä maailmaa, että kaupunki sanelee ehtoja. Kaikki osapuolet voittavat, kun ratkaisuja haetaan yhdessä ja sidosryhmät sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen. Alalla on menossa kova kehitys, joten on välttämätöntä, että Espoo on myös tutkimusyhteistyössä mukana alan sidosryhmien kanssa.
Lue laajempi artikkeli tästä linkistä!
Lisätietoja:
GRK Infra Oy, Antti Partanen, työpäällikkö, antti.partanen(at)grk.fi
Rudus Oy, Jussi Ukkola, Kierrätyksen tuotepäällikkö, 044 260 7806, jussi.ukkola(at)rudus.fi
Espoon kaupunki/Kaupunkitekniikan keskus, Iina Kallio, kiertotalousasiantuntija, hankesuunnittelija, iina.kallio(at)espoo.fi