Kalasatamasta Pasillaan -hankkeessa on rakennettu Nihti–Kalasatama–Vallilanlaakso–Pasila -välille 4,5 km uutta raitiotietä, joka yhdistää nykyiset raitiotie-, metro- ja junaverkot toisiinsa.
Hankkeessa on kehitetty myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta sekä käytetty GRK:n valmistamaa biohiiltä useassa kohteessa: Hermannin rantatien ja Vallilanlaakson viherraiteilla, Kumpulantaipaleen ylikäytävän pensasistutusten kasvualustoissa sekä Hermannin rantatien hulevesipainanteiden suodatuskerroksessa.
Kalasataman viherraiteille on levitetty kierrätetystä hiekoitushiekasta, biohiilestä ja kompostista valmistettua kasvualustaa. Biohiili pidättää vettä ja ravinteita, joten sen ominaisuudet sopivat hyvin paikkoihin, jossa kasveja ei voi kastella normaaliin tapaan.
Biohiilikasvualusta sai “latautua” talven ajan, jonka vuoksi siinä oli jo riittävästi vettä ja ravinteita. Käytännössä latautuminen on tarkoittanut sitä, että biohiili on imenyt kosteutta itseensä talven lumien sulaessa ja kasvualustasta osa on ollut ravinteikasta kompostia, josta biohiili on voinut imeä ravinteita.
Biohiilestä on ollut apua
Ympäristöteknologian asiantuntijat kävivät tutustumassa hankkeeseen ja katsomassa paikan päällä, miten biohiili on auttanut kasvien kasvussa. Miltä paikalla sitten näytti kasvien kasvun suhteen? Oikein mainiolta. Esimerkiksi paahderadalla on ohut kasvualusta, mutta kasvit ovat lähteneet kuivasta keväästä huolimatta hyvin kasvuun.
”Paahderadan kasvualustassa on hiekan lisäksi biohiiltä 10 prosenttia ja kompostia 10 prosenttia. Raideympäristö on kasveilla haastava paikka, sillä kasveja ei voi kastella ratajohtoon kytketyn jännitteen vuoksi. Kun kevät oli vielä kuiva, emme usko, että tulos olisi ollut näin hyvä ilman biohiiltä”, toimistoinsinööri Maija Hakala sanoo.
”Seuraavaksi biotuotetiimi ja viherrakentamisen tiimi tulee ideoimaan lisää yhteisiä palveluja ja tuotteita. Tarkoitus on yhdessä lisätä tietoisuutta biohiilestä ja sen hyvistä ominaisuuksista viherrakentamisessa”, Maija kertoo.
Tiesitkö, että:
Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Ensisijaisesti kaupungin päästöjä vähennetään radikaalisti, mutta lisäksi osa päästöistä kompensoidaan. Vuoteen 2040 mennessä kaupunki kompensoi kaikki jäljellä olevat päästöt kaupungin maantieteellisten rajojen sisäpuolella olevien hiilinielujen avulla, ja erityisesti tässä haasteessa biohiilet nähdään mahdollisena osaratkaisuna.
Helsingin kaupunki tutkii käytännön keinoja parantaa hiilensidontaa, kiertotalouden mukaisia jätejärjestelmiä ja kukoistavaa kaupunkikasvillisuutta lisäämällä biohiilen käyttöä.
GRK:n biohiili on mukana useassa kohteessa Helsingissä, kuten Helsingin Oravapuistossa. Lue aiheesta lisää