Markkinat

GRK on yksi johtavista suomalaisista infrarakentamiseen keskittyneistä yhtiöistä. Yhtiön ydinosaamiseen kuuluvat niin laajojen kuin pienempienkin infrarakennus-hankkeiden toteuttaminen, eri kokoisten hankkeiden projektinjohto sekä laaja-alainen raiderakennusosaaminen.

GRK:n kohdemarkkinat ovat Suomi, Ruotsi ja Viro

GRK:n kohdemarkkinan kokonaisarvo oli vuonna 2023 arviolta yhteensä noin 30,2 miljardia euroa. Kokonaisuudessaan GRK:n kohdemarkkina yhteenlaskettuna kasvoi vuosina 2019–2023 keskimäärin noin 6,7 prosenttia vuodessa. Markkinan kehityksen odotetaan jatkuvan vakaana ja kasvavan keskimäärin noin 3,2 prosenttia vuosittain vuosien 2023–2026 välillä. Historialliseen markkinan kasvuun on volyymikasvun lisäksi vuosien 2019 ja 2023 välillä vaikuttanut myös rakentamisen materiaalien ja työn hintojen yleinen nousu, johtuen esimerkiksi koronaviruspandemiasta sekä Ukrainan sodasta. Kohdemarkkinasta arviolta noin 69 prosenttia koostui uuden infran rakentamisesta ja loput noin 31 prosenttia kunnossapidosta ja korjausrakentamisesta vuonna 20238. Teiden ja energian rakentaminen olivat kohdemarkkinan suurimmat alasegmentit vuonna 2023. 

Kasvun ajurit

GRK:n johdon arvion mukaan tulevina vuosina markkinan kysyntää ajavat erityisesti vihreä siirtymä, kaupungistuminen, kasvavat investoinnit puolustusinfrastruktuuriin ja kriittiseen infrastruktuuriin, infrastruktuuriin liittyvä suuri korjausvelka sekä suuret julkisrahoitteiset infrainvestoinnit. 

1. Vihreä siirtymä

GRK:n johdon arvion mukaan tulevina vuosina markkinan kysyntää ajavat erityisesti vihreä siirtymä, kaupungistuminen, kasvavat investoinnit puolustusinfrastruktuuriin ja kriittiseen infrastruktuuriin, infrastruktuuriin liittyvä suuri korjausvelka sekä suuret julkisrahoitteiset infrainvestoinnit.

2. Kaupungistuminen ja sitä seuraava infrarakentamisen vaativuuden kasvu

Väestön odotetaan kasvavan kaikissa kohdemarkkinan suurimmissa kaupungeissa (Suomi, n. 20 %, Ruotsi n. 8 %, Viro n. 2 %) aikavälillä 2024-2040. Tämän voidaan odottaa vaikuttavan myös koko infrarakentamisen markkinan kasvuun. Kaupungistumisen seurauksena suuria infrastruktuuriprojekteja, kuten raitiotielinjoja, toteutetaan Suomessa esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella ja suunnitellaan toteutettavan Turussa ja Vantaalla. Ruotsissa kaupungistumisen odotetaan kasvattavan liikenneinfran investointeja, ja esimerkiksi Tukholman metron rataverkkoa ollaan laajentamassa. Liikenneinvestointien lisäksi kaupungistumisen odotetaan lisäävän investointeja myös muuhun kaupunki- ja kunnallisinfrastruktuuriin, esimerkiksi uusien asuinalueiden pohja- ja kunnallistekniikan investointeihin ja kaupunkien infrastruktuurin korjausvelan korjaamiseen.

3. Investoinnit puolustusinfrastruktuuriin ja kriittiseen infrastruktuuriin

Fokus kriittiseen infrastruktuuriin, puolustusinfrastruktuuriin, sekä huoltovarmuuteen on kasvanut merkittävästi Ukrainan sodan alkamisen myötä sekä Suomen ja Ruotsin liityttyä puolustusliitto NATO:on, tarjoten osaltaan mahdollisuuksia myös infrarakentajille. Investoinnit liikenneyhteyksien parantamiseen ja esimerkiksi satamiin tarjoavat GRK:n johdon arvion mukaan merkittävää potentiaalia yhtiölle myös tulevaisuudessa. Useat liikenneinfran parantamiseen tähtäävät potentiaaliset hankkeet sijoittuvat GRK:n maantieteellisille vahvuusalueille. Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat sekä rajavartiostot suunnittelevat investoivansa entistä enemmän esimerkiksi uusiin sotilastukikohtiin ja rajavalvontaan. GRK on ollut sekä Suomessa että Virossa mukana raja-aitaprojekteissa, ja yhtiöllä on johdon arvion mukaan olemassa olevat suhteet ja kyvykkyydet olla mukana kaikkien toimintamaiden puolustusvoimien ja rajavartioston hankkeissa myös tulevaisuudessa. 

4. Suuri rakentamisen korjausvelka 

Suomessa infrastruktuuriin kohdistuvan väylärakentamisen korjausvelan arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 4,2 miljardia euroa, josta noin 2,6 miljardia euroa liittyy tieverkostoon ja 1,6 miljardia euroa raideverkostoon. Ruotsissa pitkään jatkunut infrastruktuurin ylläpidon laiminlyönti on johtanut siihen, että nykyinen rakentamisen korjausvelka Ruotsissa on arviolta 10,1 miljardia euroa, josta noin 2,4 miljardia euroa kohdistuu tieverkostoon, noin 4,3 miljardia raideverkostoon ja noin 3,4 miljardia euroa yhdyskuntatekniseen infrastruktuuriin. Virossa rakentamisen korjausvelka valtion tieverkolla arvioidaan olevan yli 4,4 miljardia euroa. GRK on kohdemarkkinoilla vuosittain mukana useissa rakennushankkeissa, jotka liittyvät vanhan infrastruktuurin korjaamiseen, mukaan lukien teiden, katujen ja kunnallisinfrastruktuurin parannus- ja peruskorjaustyöt. Yhtiön johto arvioi GRK:lla olevan hyvä asema näissä projekteissa myös tulevaisuudessa johtuen yhtiön laajasta palvelutarjoamasta sekä kyvykkyydestä erityisesti kaupunkirakentamisessa.

5. Julkiset infrarakentamisen investoinnit GRK:n kohdemarkkinoilla 

Suomessa ja Ruotsissa julkisrahoitteisia investointeja ajavat erityisesti valtioiden 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Suomessa Väylävirasto laatii investointiohjelman vuosille 2025–2032, joka sisältää 1,5 miljardin euron investoinnit tieverkostoon ja 1,4 miljardin euron investoinnit rataverkoston kehittämiseen. Ruotsissa hallituksen hyväksymä kansallista liikenneinfraa koskeva suunnitelma vuosille 2022–2033 on noin 88 miljardia euroa. Ohjelman osana suunnitellut investoinnit tieverkkoon ovat noin 9 miljardia euroa ja rautatieverkkoon noin 14 miljardia euroa. Viro on saanut noin 3,5 miljardia euroa tukirahoitusta Euroopan komissiolta taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen kehityksen tukemiseen, josta merkittävä osa on allokoitu infrastruktuurihankkeisiin, esimerkiksi rautateiden ja tieverkon täydentämiseen TEN-T ydinverkkoa varten. Virossa tehdään muun muassa merkittäviä investointeja rautatieverkon sähköistämiseen, johon liittyvissä projekteissa myös GRK on mukana. Virossa suurimpana yksittäisenä projektina Rail Baltica -raideliikennehanke ajaa yhtiön johdon arvion mukaan kysyntää infrarakentamisen palveluille.