Kuteminen kuuluu kaikille myös GRK:n mielestä. GRK-konserni on toteuttajana kolmessa kalaporrasprojektissa Suomessa ja Virossa. Kalaportaalla tarkoitetaan kalojen kulkuväylänä padotuissa joissa toimivaa kalatietä. Kalaportaiden virtaavassa vedessä kalat pystyvät uimaan korkeankin padon yläpuoliseen veteen, kun suuri putouskorkeus on jaettu useaan pienempään putoukseen. Vaelluskalojen nousun kannalta kalatiessä tulee myös olla riittävästi virtaamaa, sillä kalat suunnistavat virtaaman avulla kalatien suulle.
Vastaavia vesistönkunnostushankkeita on vireillä useita ja ne ovat osin EU:n rahoittamia. GRK:n Etelä-Pohjanmaalla Isojoella sijaitseva kohde valmistuu vuoden 2018 puolella ja Raaseporissa sekä Åminneforsissa vuoden 2019 aikana. Virossa Sindissä lähellä Pärnua työt aloitetaan syksyllä 2018
Isojoki, Villamo
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tilasi GRK:lta Ylikosken padon korjauksen Isojoen Villamon patoalueella ja samassa urakassa kalatien rakentamisen olemassa olevaan teräsbetoniseen kanavaan. Työmaa käynnistyi elokuussa 2017. Vuoden 2017 runsas sademäärä aiheutti haasteita projektin toteuttamisen aikataulussa ja hanke valmistuu vuoden 2018 loppupuolella.
Rakennuspaikan elinkeinohistoria ulottuu 1800-luvulle, jolloin alueella toimi saha ja sen yhteydessä pieni voimalaitos. 1950-luvulla jokea alettiin säännöstellä tätä varten rakennetulla teräsbetonisella padolla. Samalta ajalta ovat peräisin padon teräsbetoniset kanavarakenteet. Sittemmin sahatoiminta lopetettiin ja tilalle tuli kalankasvatustoimintaa. Kalankasvatus on sekin sittemmin lopetettu.
Hankkeen myötä joen olosuhteita muutetaan luonnonkalan kutemiselle suotuisaksi purkamalla pato ja rakentamalla kalatie. ”Ensiksi rakennettiin työpato, jonka suojassa tehtiin muut rakennustyöt. Tavoitteena on palauttaa uoma mahdollisimmaksi luonnonmukaiseksi. Tehtävän kalatien avulla pyritään luomaan hyvät olosuhteet uomassa viihtyvälle meritaimenelle. Työt on tehtävä varovasti, kalojen ehdoilla”, kertoo GRK:n projektinjohtaja Vesa Noutia.
Villamon alueen kunnostaminen on osa valtakunnallista FRESHABIT LIFE IP -hanketta, jonka keskeisenä tavoitteena on vesiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Rahoituksesta vastaavat EU:n LIFE-rahasto ja maa- ja metsätalousministeriö.
Raasepori, Mustionjoki
Lohjanjärven ja Pohjanpitäjänlahden välisessä Mustionjoessa on neljä voimalaitospatoa, jotka estävät vaelluskalojen nousun merestä Lohjanjärveen. Raaseporin kaupunki valitsi 19.2.2018 Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden urakoitsijaksi GRK:n. Kyseisten kahden ensimmäisen kalatien toteutuminen avaa 24 km jokea sivupuroineen.
Vuoden 2018 alkupuolella ryhdyttiin rakentamaan kalateitä Billnäsin ja Åminneforsin voimalaitoksiin. Molemmat kalatiet valmistuvat vuoden 2019 aikana. Kalatiet toteutetaan teknisinä kalateinä ja rakennussuunnittelussa erityistä huomiota kiinnitetään kalanpoikasten alas laskeutumiseen takaisin kohti merta sekä muihin yksityiskohtiin, joilla eri kalalajien vaellusta voidaan helpottaa.
Hankkeen rahoittajien kirjo on laaja ja ulottuu valtiosta ja EU:sta alueen kuntiin ja yrityksiin. Kalateiden rakentamisen rahoitus koostuu alueen kuntien vesistövision, voimalaitosten omistajan Koskienergian, Freshabit Life IP -hankkeen, Maa- ja metsätalousministeriön sekä valtion kärkihankerahoituksesta. Kalateiden rakentamista rahoittavat myös Sappi Kirkniemen tehdas sekä Pohja-Tammisaari- ja Lohjanjärven kalastusalueen ja Lohjan seudun ympäristöklusteri. Urakan arvo on noin 2,5 miljoonaa euroa.
Viro, Sindi
GRK Infra As:n toimesta toteutetaan suuri kalaporrasprojekti Viron Sindissä Pärnu-joessa. Tämän kokoluokan kalaporrasprojekti on Virossa harvinainen ja se on herättänyt paljon kiinnostusta paikallisissa. Työn tilaajana toimii Viron Ympäristöministeriö ja hankkeen arvo on lähes 8 miljoonaa euroa. Työt alkavat syyskuussa 2018 ja valmistuvat heinäkuussa 2021. GRK Infra AS:n projektipäällikkönä toimii Enar Viljamaa ja työmaan päällikkönä Sander Hirvesaar.
Pärnu- joki on yksi suurimmista Viron joista ja sen virtaama on tarpeeksi suuri kalaportaiden toteuttamiseen. Eri vuodenaikojen aiheuttama vedenpinnan korkeuden vaihtelu aiheuttaa haasteita, sillä korkeusvaihtelu Pärnu-joessa voi olla vuoden aikana jopa kaksi metriä. Työvaiheessa käytettävien väliaikaisten patojen tulee olla huolella tehty, jotta ne kestävät rajut korkeusmuutokset. Projektissa tehdään lähes 450 metrin matkalle väliaikaisia patoja, jonka jälkeen kiinteä pato puretaan veden pinnan alentamiseksi. Tämän jälkeen aloitetaan erilaisten kiviainesten sijoittelu jokeen kalatietä varten. Projektissa käytetään erilaista kiviainesta yhteensä yli 52 000 m3. Muita GRK Infra As:n Sindin projektiin liittyviä töitä ovat alueen pienet tiet sekä erilaiset vahvistustyöt.