Ympäristö
GRK rakentaa asiakkaiden vaatimukset ja käyttäjien tarpeet huomioivaa infraa
samalla vähentäen sen elinkaaren aikaista ympäristökuormitusta.
Toiminnallamme on pitkäkestoisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan, koska infrarakenteiden elinkaari lasketaan kymmenissä tai jopa sadoissa vuosissa. Kehitämme
aktiivisesti entistä resurssitehokkaampia ratkaisuja ja vähähiilisiä materiaaleja. Lisäksi panostamme raiderakentamiseen ja ympäristöliiketoimintaamme, joka tarjoaa
kiertotalousajattelun mukaisia palveluja laajalle asiakaskunnallemme.
Teemmekin joka päivä konkreettisia ja selkeitä tekoja kestävän rakentamisen edistämiseksi. Infran hiilidioksidipäästöt johtuvat pääosin rakentamiseen käytetyistä materiaaleista ja polttoaineista sekä vähäisissä määrin käytön aikaisesta energian kulutuksesta.
Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi käyttämällä uusiomateriaaleja ja uusiutuvia polttoaineita ja varmistamalla huolellinen maa-ainesten ja jätteiden kierrätys.
Päästövähennyksiä saavutetaan myös optimoimalla maa- ja kiviainekuljetusten logistiikkaa sekä vähentämällä materiaalihukkaa.
Case: GRK kehitti oman laskurin
GRK on kehittänyt oman laskentatyökalun, jolla se voi seurata oman toimintansa hiilidioksidipäästöjä. Päästölaskurin tuloksien pohjalta pystytään arvioimaan, millaisia toimenpiteitä on tehtävä, jotta GRK:n oma toiminta saadaan nettonollaan vuoteen 2030 mennessä.
Laskurilla on seurattu muun muassa sähkönkulutusta, työmaakoneiden ja kuljetusajoneuvojen polttoaineen käyttöä ja niistä aiheutuvia päästöjä. Laskuri on kehitetty yhteistyössä Sitowisen kanssa.
Hiilijalanjälki
Infrarakentamisessa hiilijalanjäljen laskenta on tärkeää, koska se auttaa tunnistamaan suurimmat päästölähteet ja löytämään keinoja niiden vähentämiseksi. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan infrarakentamisen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää, joka syntyy mm. raaka-aineiden hankinnasta, materiaalien valmistuksesta, rakentamisesta, kuljetuksista sekä jätteiden käsittelystä.
GRK:n hiilijalanjälki on laskettu vuonna 2024 koko konsernin osalta. Laskennassa huomioidaan GHG-protokollassa (Greenhouse Gas Protocol) jaotelluista laajuusaloista luokat 1 ja 2 (Scope 1 ja 2 -luokat).
Vuonna 2024 GRK:n käyttämästä sähköstä 93% oli uusiutuvaa
Scope 1 ja 2 -päästöt
Oman toiminnan hiilijalanjälki kattaa Scope 1 ja Scope 2 -päästöt. Hiilijalanjälkemme oli 19 859 t CO2 ekv vuonna 2024 (16 322 t CO2 ekv). Liikevaihdon kasvun huomioiva hiili-intensiteettimme oli vuonna 2024 27,3 t CO2 ekv/M€.
Olemme kasvattaneet nestekaasun käyttömäärä (2023: 1,9 Mkg, 2024: 2,5 Mkg). Päällystysliiketoiminnassa käytetyllä nestekaasulla on 15–20 % pienempi hiilijalanjälki kuin muilla fossiililla polttoaineilla. Lisäksi olemme merkittävästi lisänneet uusiutuvan sähkön käyttöä. Vuonna 2024 GRK:n käyttämästä sähköstä 93 % oli uusiutuvaa (84 %).
GRK on asettanut tavoitteekseen saavuttaa nettonollan omien hiilidioksidipäästöjen osalta vuoteen 2035 mennessä. Etsimme jatkuvasti uusia vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille ja huolehdimme koneiden tehokkaasta käytöstä.
Scope 3 -päästöt
Scope 3 -päästöt kuvaavat välillisiä päästöjä, jotka johtuvat GRK:n toiminnasta, mutta tapahtuvat arvoketjussamme. Vuonna 2024 GRK:ssa hankinnat olivat arvoltaan 530 M€ eli noin 73 % liikevaihdostamme. Hankinta on siis erittäin merkittävä osa toimintaamme ja merkittävimmät päästölähteet syntyvätkin käytetyistä raaka-aineista ja materiaaleista, näiden valmistuksesta ja kuljetuksesta. Raaka-aineiden ja materiaalien sekä kuljetuksiin liittyvien CO2-päästöjen laskennan perusteella suurimmat Scope 3 päästömme syntyvät teräksen, bitumin ja betonituotteiden hankinnasta. Vuoden 2025 aikana laajennamme laskentaa siten, että otamme mukaan 50 suurinta kumppaniamme.
Hiilikädenjälki
Infrarakentamisen hiilikädenjälki kuvaa hiilijalanjäljen vastakohtaa eli rakentamisen positiivisia vaikutuksia ilmastoon. Hiilikädenjäljen laskenta tuottaa tietoa siitä, miten GRK:n tuottamat ratkaisut voivat pienentää asiakkaidemme hiilijalanjälkeä.
Vuonna 2024 GRK:n hiilikädenjälki oli 5 605 t CO2 ekv. Tämä sisältää uusiomateriaalien käytöstä kertyvät vältetyt päästöt. Uusiomateriaalien käyttö kasvoi vuonna 2024 ollen noin 608 000 tonnia. Tästä päällystysliiketoiminnassa käytetyn kierrätysasfaltin osuus oli 113 000 tonnia. Vuodelle 2025 olemme asettaneet uusiomateriaalien käytölle jälleen kasvavan tavoitteen 670 000 t. Näin pyrimme saavuttamaan kiertotalouden Green Dealissa asetetun tavoitteemme: uusiomateriaalien käyttö 1,5 miljoona tonnia vuoteen 2035 mennessä. Uusiomateriaalien käytön kasvun mahdollistaa kiertotalousliiketoiminnan laaja verkostomme ja työmaiden aktiivinen ote uusiomateriaalien käytössä.
Tällä hetkellä GRK:n verkosto koostuu 14 toimipisteestä. Toimipisteissä otamme vastaan, käsittelemme ja hyödynnämme ylijäämämaita sekä useita kierrätysmateriaaleja kuten betonia, tuhkaa, kuonia ja renkaita. Uusiomateriaalien käyttö korvaa neitseellisten materiaalien käyttöä. Tällä on huomattava vaikutus luonnon monimuotoisuudelle ja haitallisten ilmastopäästöjen hallinnassa. Kokonaisuutta käsiteltäessä on tärkeää huomioida, että GRK:n hiilikädenjälkeä ei ole vähennetty GRK:n hiilijalanjäljestä.
Case: GRK on sitoutunut vapaaehtoiseen kiertotalouden Green Deal-sopimukseen
GRK on sitoutunut vapaaehtoiseen kiertotalouden Green Deal -sopimukseen. Green dealissa sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.
Tavoittelemme vuosittaisen uusiomateriaalien käytön kolminkertaistamista 1,5 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi asetamme tavoitteita uusiomateriaalien osuuden kasvattamiseksi luonnonkiviainesten kokonaiskulutuksesta. Tavoittelemme jäte- ja kierrätysraaka-aineista saatavan arvon kasvattamista jalostamalla niistä uusia tuotteita, kuten biohiiltä ja kierrätyslannoitteita, mitä kuvastaa tavoite ympäristöteknologiayksikön vuosiliikevaihdon kolminkertaistamisesta.