Vårdön sillan runko alkaa hahmottua

Ahvenanmaan Vårdöön, 37 kilometrin päähän Maarianhaminasta itään, on rakenteilla uusi vesistösilta. Graniittirakennus Kallio aloitti vaativan työmaansa vuoden 2017 alussa. Vaikka urakka-aikaa on käytettävissä vielä yli vuosi, työt ovat edenneet jo yli puolenvälin. Joulukuun puolivälissä saatiin paikalleen sillan teräksinen runkopalkisto, ja kannen valut ovat vuorossa vuoden 2018 keväällä.

Yksin infrarakentajan ammattitaidon koetinkivistä on vesistösillan rakentaminen. Graniittirakennus Kallio voitti vuoden 2016 lopulla Ahvenanmaan maakuntahallituksen järjestämän urakkakilpailun Vårdön uuden sillan rakentamiseksi.

_ Yli 340 metriä pitkän liittopalkkisillan rakentaminen meriolosuhteissa on vaativimpia haasteita niistä kohteista, joissa olen ollut jotenkin mukana. Nyt kun saimme teräspalkit paikoilleen, voi todeta, että suurimmat tekniset haasteet ovat takanapäin, kertoo GRK:n tekninen johtaja Pertti Heininen.

Heininen toteaa ruotsinkielisessä ympäristössä ennenkin rakentaneena pärjänneensä kohteessa myös kielellisestä näkökulmasta, mitä hän pitää erittäin tärkeänä seikkana Ahvenanmaalle rakennettaessa. Toisaalta GRK on panostanut rekrytoinneissaan rakentajan ammattitaidon lisäksi monipuoliseen kielitaitoon. Tämä ilmenee muun muassa siinä, että työmaapäälliköksi yhtiö kiinnitti ahvenanmaalaisena täysin ruotsinkielisen Magnus Ahlskogin, joka silti taitaa myös suomen erinomaisesti.

Ahlskog on myös paikallisten olosuhteiden tuntija, joka tietää että sää on aina otettava Ahvenanmaalla huomioon.

_Teräspalkkien noston tuulennopeusraja on periaatteessa viisi metriä sekunnissa. Viime kädessä kuitenkin nosturipäällikkö päättää, milloin keli on sopiva ja milloin ei. Luoteistuuli on tällä työmaalla pahin, koska silloin tuuli painaa nosturia kohti vanhaa, ensi vuonna purettavaa siltaa, Ahlskog kertoo.

Nosto järkevin asennustapa

Vårdön sillan rakennetyyppi on liittopalkkisilta, jollaiset ovat Ruotsissa suhteellisen yleisiä, kun taas Suomessa päädytään useammin betonivaihtoehtoon. Siltapilarit on pinnoitettu haponkestävällä teräksellä, ja siltapalkit on maalattu monikerrosjärjestelmällä, minkä ansiosta meriolosuhteissakin on mahdollista saavuttaa sadan vuoden käyttöikä ilman erityisiä huoltotoimenpiteitä.

Yli 200 tonnia painavia palkkeja on viisi, ja niiden pituus vaihtelee 60 ja 70 metrin välillä. Lähinnä vastaavat sillat on totuttu Suomessa asentamaan lanseerausmenetelmällä eli liittämällä lohkoja maalla peräkkäin työntämällä siltaa aina yksi tukiväli kerrallaan eteenpäin. Vårdön silta sen sijaan asennetaan nostamalla kukin palkki lopulliselle paikalleen odottamaan liittämistä kokonaisuuteen hitsaamalla.

_ Pääosa hitsaustyöstä tehtiin Ylivieskan tehtaalla ja osa Rauman satama-alueella. Työmaalle jäi ainoastaan suurlohkojen liittäminen toisiinsa, kertoo työmaainsinööri Isto Ahlqvist.

Ahlqvist kertoo asennustavan olleen seurausta GRK:n aloitteesta. Työkohteessa oli niukanlaisesti tilaa, mikä olisi tehnyt lanseerausmenetelmän hankalan sovellettavaksi tällä työmaalla.

_Tilaaja hyväksyi ehdotuksemme mielellään. Kaiken kaikkiaan tilaajaorganisaatio on ollut meihin varsin tyytyväinen, kuten myös työmaalla vieraillut Ahvenanmaan infrastruktuuriministeri Mika Nordberg, Ahlqvist kertoo.

Talvella raudoitukset, keväällä valut

Työmaan ensimmäinen vuosi sujui kaiken kaikkiaan suunnitellusti. Parikymmenmetristen porapaalujen varaan noin viiden metrin syvyyteen valetut pilarianturat valmistuivat viime kesänä, ja syksy kului pilarien ja palkkien valmistukseen ja asennuksiin.

_Huhtikuussa 2018 pääsemme valamaan kansilaattaa, kun talvikuukaudet on ensin laudoitettu ja raudoitettu yli 340-metristä kantta, Pertti Heininen kertoo.

Uusi silta on määrä ottaa käyttöön loppuvuodesta 2018. Sen jälkeen on vielä puoli vuotta aikaa purkaa vanha, rakennetyypiltään uuden sillan kaltainen silta.

_Todennäköisesti selvitämme purkuvaiheen selvästi nopeammin kuin puolessa vuodessa, Heininen toteaa.

Vårdö_1217

Kuva: Vårdön uusi silta on edennyt runkovaiheeseen.