Pohjoisen renkaat päätyvät suojavalliksi – kierrätysrenkaat sopivat erinomaisesti maarakennukseen

Lähde: Kauppalehti 9.1.2019

Kaivinkoneurakoitsija Joni Vuoti peittää maalla korkeaa rengasvallia Liminkaan rakennettavalla uudella ampuraradalla. KUVA: KAI TIRKKONEN

LIMINKA

Kierrätysmateriaalien, kuten autonrenkaiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa huomattavasti maarakentamisessa, ennustaa Graniittirakennus Kallio Oy:n (GRK) toimitusjohtaja Teemu Lantto. GRK on yksi Suomen suurimmista infrarakentajista, joka on levittäytynyt myös Ruotsiin ja Viroon.

Yritys on mukana maarakentamisen kokeiluhankkeessa, jossa Oulun eteläpuolelle Liminkaan rakennetaan yhteensä viiden kilometrin pituinen matka suojavallia, jonka korkeus vaihtelee kolmesta kahdeksaan metriin. Vallin sydämeksi tulee käytettyjä henkilöauton ja kuorma-auton renkaita. Näin yhtiö opettelee kiertotaloutta, joka on tulevaisuutta.

”Suurimmat kaivoskuorma-autojen renkaat ovat halkaisijaltaan neljä metriä”, kertoo GRK:n projektipäällikkö Janne Huovinen. Hän seisoo järeiden renkaiden vieressä, jotka on pinottu pitkäksi riviksi raivatulle metsäaukealle, jonka pinta-ala on 92 hehtaaria.

Viiden vuoden kuluttua Ruutikankaaksi nimetylle paikalle, Raaheen johtavan valtatie 8:n lähistölle, avataan yksi maailman suurimmista ampumaurheilukeskuksista, jonka kustannusarvio on 11 miljoonaa euroa. Sinne keskitetään Oulun seudun ampumaseurojen harrastustoiminta, josta osa toimii nyt pohjavesialueella, kuten Oulunsalossa. Hanketta koordinoi Oulun seudun ampumaurheilukeskus ry, joka tulee myös hallinnoimaan keskusta. Sillä on reilut 3 000 jäsentä.

Ampumaurheilukeskuksen taululaitteet ja lyijyn keräysjärjestelmät edustavat uusinta teknologiaa. Ampujien käyttöön rakennetaan 400-paikkainen ravintola ja 800 autopaikan pysäköintialue.  Kaivinkoneurakoitsija Joni Vuoti mättää maata renkaiden päälle ja muotoilee sen kivääriradan suojavalliksi. Esimerkiksi taulun ohi ammuttu hirvikiväärin luoti voi lentää ilman suojavallia jopa neljän kilometrin päähän.

”Suojavalleihin uppoavat tulevina vuosina miltei kaikki Pohjois-Suomesta kerättävät käytetyt renkaat, joita tulee noin 15 000 tonnia vuodessa. Renkaat toimittaa Kuusakoski. Koko Suomessa käytettyjä renkaita kertyy noin 55 000 tonnia vuodessa, mutta niitä ei kannata rahdata tänne Etelä-Suomesta saakka”, Huovinen kertoo. Kierrätysrenkaat sopivat hänen mukaansa keveyden takia erinomaisesti maarakentamiseen.

”Kevyt suojavallin sydän ei painu soistuneeseen tai savimaahan eikä sitä tarvitse tukea betonipaaluilla, mikä alentaa rakennuskustannuksia”, Huovinen kertoo. Renkaiden paino kuutiometriä kohti on vain 300 kiloa. Ampumaradan rakennuskustannuksia alentaa myös betonimurskeen, ylijäämämaiden ja teollisuuden sivutuotteiden, kuten masuunikuonan käyttö maarakentamisessa. Ruutikankaalta saatuja kokemuksia yhtiö voi hyödyntää erilaisessa maarakentamisessa.

GRK:n Janne Huovisen vieressä on halkaisijaltaan nelimetrisiä kaivoskuorma-auton renkaita. KUVA: KAI TIRKKONEN

Ympäristöliiketoiminnan lisäksi yhtiö panostaa Lanton mukaan muun muassa raiderakentamiseen. Se on ostanut Eltelin raideliiketoiminnan ja viimeisenä ostona Sonkajärveltä ratarakentaja Komsorin. ”Pystymme omin voimin toteuttamaan alusta loppuun koko ratarakennusurakan sähköistystä myöten”, Lantto kertoo. Viime vuonna ratarakentamisen osuus oli noin 40 miljoonaa euroa yhtiön liikevaihdosta, ja hän ennustaa ratatöiden kasvavan.

Graniittirakennus Kallion perusti legendaarinen eläkkeellä oleva maarakentaja Armas Kallio Tuusulassa vuonna 1983. Pieni perheyritys keskittyi hänen johdolla pitkään kiinteistökauppoihin ja rakennuttamiseen. Vuonna 2007 yhtiö laajensi toimintaansa infraurakointiin. Vähitellen infrasta tuli GRK:n päätoimiala. Infran merkitys vahvistui ja kasvu vauhdittui vuonna 2010, jolloin liikevaihto moninkertaistui yli 20 miljoonaan euroon.

Viime vuonna GRK-konserni kirjasi liikevaihdoksi 240 miljoonan euroa ja henkilöstön määrä ylitti 450:n rajan. Kallion suku ei ole enää yhtiön omistajina.

 

Juttu julkaistu Kauppalehdessä 9.1.2019