GRK pohjustaa Sompasaaressa uutta asuinaluetta

Kuva: Sompasaaren työmaa etenee vauhdilla

Sompasaaren vapautuminen talojen rakentamiseen on osa laajaa kokonaisuutta, joka liittyy Helsingin satamatoimintojen siirtymiseen Vuosaareen. Sompasaari on osa Kalasatamaa, ja Sompasaareen 1960-luvulla rakennettua laituria käyttivät viimeksi Saksaan suuntaavat rahtialukset. Satamatoiminnot siirrettiin Vuosaareen marraskuussa 2008.

Sompasaaren rakentamisen ensimmäisen vaiheen infrarakennusurakka käynnistyi viime vuoden elokuussa ja päättyy tämän vuoden loppuun mennessä.

”Käytännössä saamme työt valmiiksi jo syyskuussa. Näin olimme laskeneet jo tarjousvaiheessa”, sanoo työmaapäällikkö Eero Salokangas.

Työt sisältävät monipuolista pohjavahvistamista, muun muassa syvätiivistystä, porapaalutusta ja paalulaattaa. Työmaan ensimmäisiä vaiheita oli vanhan Sörnäistenlaiturin ja sen kohdalle aikanaan valetun eroosiolaatan purku.

”Noin 120-metrisen betonilaiturin purku oli tehtävä luonnollisesti osin veden alla. Käytimme purkuun sekä hydraulista rammerointia että syvemmällä räjäytystä”, kertoo GRK:n työnjohtaja Teemu Kivivuori.

Laiturin lisäksi urakan aikana on pitänyt purkaa vanhaa nosturirataa anturoineen ja kiskoineen.

Rantamuurielementtien asennukset loppusuoralla

Urakka koostuu toisaalta vesirakennusteknisistä töistä ja toisaalta ”maissa” tehtävistä töistä. Syvätiivistettävällä alueella ruopattiin ensin merenpohjasta pehmeät pohjasedimenttikerrokset pois. Tämän jälkeen tehtiin louhetäytöt mereen, ja alue syvätiivistettiin. Samassa yhteydessä syvätiivistettiin vanhoja satamakentän täyttöjä; näin penger saatiin painumaan lähes metrin verran. Tiivistämiseen käytettiin 14 tonnin painoista järkälettä, jota pudotettiin kahdelta eri korkeudelta, 15 ja 18 metristä, kolmen pudotuksen sarjoina. Pudottaminen lopetettiin, kun kolmen pudotuksen aiheuttama yhteispainuma ei enää ylittänyt viittätoista senttimetriä.

Kun syvätiivistykset oli tehty, päästiin rakentamaan katupohjia ja kunnallistekniikkaa. Nämä vaiheet ovat toukokuuhun 2017 mennessä lähes valmiit. Myös rantamuurien uusiminen on lähes loppuun viety. Uusi rantamuuri koostuu 108 tukimuurielementistä, joiden paino vaihtelee 50 ja 108 tonnin välillä. Asennukseen tarvitaan 500-tonnista nosturia, joka on varustettu suurimman elementtipainon massan kokoisella vastapainolla.

Rantamuuritöihin sekä vedenalaisen paalulaatan ja uuden eroosiolaatan valutöihin on tarvittu kuusi ammattisukeltajaa, joille on riittänyt tekemistä lähes koko työmaan ajan. Suurin työ on ollut vedenalaisissa Contractor-valuissa, joihin on tarvittu betonia peräti 1600 kuutiometriä. Järeästi raudoitettuihin paalulaattoihin on tarvittu betoniteräksiä 370 000 kiloa. Kun lisäksi lasketaan rannan tukimuurit sekä muut pienet betonointikohteet, niin betoniterästä  käytetään työmaalla yhteensä miljoona kiloa ja betonia yhteensä 6500 kuutiometriä.

Yllätyksiä ja yhteensovittamista     

GRK:n työpäällikkö Juha Junttila pitää Sompasaari osa 1 -urakkaa sekä vaativana että monipuolisena.

”Erityisesti vesirakennustöiden merkittävä osuus tekee tästä hankkeesta tähänastisella urallani erityislaatuisen”, Junttila kertoo.

Junttila muistuttaa myös tilaajan asettamien välitavoitteiden vaativuudesta. Sompasaaressa aloitettavien asuinkerrostalotyömaiden käynnistymisiin liittyvät välitavoitteet ovat tulleet kaikki täytetyiksi aiotulla tavalla.

Vaikka GRK:n urakka etenee etuajassa ensimmäisiinkin talonrakennusurakoihin nähden, yhteensovittaminen niiden kanssa on oleellinen kriteeri urakan onnistumisen arvioimiseksi. HKR Rakennuttajan projektipäällikkö Timo Säynätjoen mukaan GRK:n urakka on sujunut myös tässä suhteessa hyvin.

”Talonrakentajien talojen kulmat ovat meidän urakkarajallamme, joten ahdasta on. Ilman yhteensovittamista töistä ei tulisi mitään”, Säynätjoki toteaa.

Hän pitää työmaata kaiken kaikkiaan vaativana sekä sijainnin että olosuhteiden ja useiden samaan aikaan samalla alueella toimijoiden näkökulmasta.

”Kalasataman alueella kaikki on vaativaa – sekä meren läheisyyden että myös pilaantunutta maata sisältävän täyttömaapohjan takia. Mikään ei ole varmaa ennen kuin ollaan konkreettisesti kohteessa työn äärellä”, Säynätjoki tiivistää.