GRK jatkaa infran parantamista biotuotetehtaan ympäristössä

GRK parantaa infraa biotuotetehtaan reiteillä

Kuva: Liikenneinfra uuden biotuotetehtaan eteläpuolella on merkittävien investointien kohteena lähivuodet.

Metsä Fibre Oy:n miljardi-investointi Äänekosken biotuotetehtaan rakentamiseksi työllistää infra-alan osaajia Keski_Suomessa. Graniittirakennus Kallio löi aikanaan kuokan maahan ensimmäisenä, kun tehdasta ryhdyttiin rakentamaan. Sen jälkeen GRK:n töiden painopiste on siirtynyt tieverkoston parantamiseen tänä vuonna tuotantonsa aloittavan tehtaan eteläpuolella.

Elokuussa 2016 GRK käynnisti voittamansa, Liikenneviraston kilpailuttaman urakan Äänekosken Huutomäessä. Tämä urakka, samoin kuin tämän vuoden elokuussa käynnistyvä uusi urakka, parantavat Valtatie 4:n kuntoa ja liikenneturvallisuutta sekä lisäävät sen liikenteenvälityskapasiteettia.

”Huutomäen urakka valmistuu ensi kesänä, mutta liikenteelle kyseinen tieosuus saadaan jo tämän vuoden syksyn aikana. Uusi, niin ikään kaksi vuotta kestävä urakka on laajuudeltaan vielä suurempi ja sisältää muun muassa erittäin vaativan vesistösillan rakentamisen”, kertoo GRK:n Jyväskylän toimistoa vetävä työpäällikkö Markku Hokkanen.

Huutomäen urakka on muodoltaan ST ja samoin myös uusi tieurakka ’VT4 Äänekosken kohdalla’. Urakoitsijalla on tällöin merkittävä suunnitteluvastuu, ja samalla se voi hyödyntää omaa osaamistaan hankkeen parhaaksi.

”Käytämme osaavia suunnitteluyhteistyökumppaneita, kuten Plaana Oy:tä tiesuunnittelussa ja Ponvia Oy:tä siltojen suunnittelussa. Esimerkiksi työmaan massatasapaino saatiin kohdalleen yhteistyöllä jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi yksi laattasiltana alun perin suunniteltu silta todettiin järkeväksi muuttaa palkkisillaksi”, Hokkanen kertoo.

Vaativia rakenteita

Kaikkiaan uusia siltoja rakennetaan kummassakin urakassa neljä kappaletta. Silloista selvästi kookkain on uuteen urakkaan sisältyvä Tärttämäen vesistösilta, jonka pituus tulee olemaan noin 200 metriä. Ensi talvena ovat vuorossa vaativat vedenalaiset perustustyöt, joiden yhteydessä valetaan kasuunitekniikkaa hyödyntäen kahden keskimmäisen tuen anturat 12 metrin vesisyvyyteen.

”Järvenpohja on liejuista silttiä, minkä vuoksi perustukset on paalutettava. Se tehdään halkaisijaltaan 800-millimetrisin porapaaluin. Luonnollisesti tuolloin tarvitaan ammattitaitoisia sukeltajia”, Markku Hokkanen kertoo.

Vesistösillan rakentamisen yhteydessä järven pohjaa on myös ruopattava tulevien maatukien alta. Työmaan velvollisuuksiin kuuluu seurata veden laatua ruoppausten aikana, jotta väliaikainen veden samentuminen haittaisi mahdollisimman vähän esimerkiksi kalastusta työmaan lähistöllä.

Kaikkiaan ruopattavaa kertyy noin 40 000 kiintokuutiometrin verran. Suurin piirtein saman verran työmaalla on tehtävä massanvaihtoja. Yhteensä leikattavia ja uudelleen sijoitettavia massoja tulee olemaan noin 550 000 kiintokuutiometriä.

”Massanvaihtokaivannot ovat paikoin syviä, jolloin erityistä huomiota on kiinnitettävä työturvallisuuteen. Vesistösillan kantta rakennettaessa puolestaan korostuu poikkeuksellisella tavalla putoamisturvallisuus”, Hokkanen muistuttaa.

Tarkkaa yhteensovittamista 

Tärttämäen vesistösillan rakentaminen on joka suhteessa työmaan keskeinen työvaihe. Sillan avaaminen liikenteelle on kokonaisaikataulun kannalta olennainen seikka, koska se tahdistaa tärkeimpiä työmaan loppupuolen työvaiheita.

”Työmaan alussa meillä tosin se etu, että kaksi työmaatamme sijaitsevat maastossa peräkkäin. Näin ollen yhteensovittaminen on helpompaa verrattuna siihen, että jatkaisimme jonkun toisen yrityksen hallinnoimaa työmaata”, Markku Hokkanen perustelee.

Tilaajana toimiva Liikennevirasto on ollut tyytyväinen Graniittirakennus Kallion toimintaan Äänekosken infran parantamisessa. Tilaajan näkökulmasta korostuneen tärkeää on se, että liikenne sujuu myös työmaiden aikana, koska Valtatie 4 keskimääräisellä 12 500 ajoneuvon vuorokausiliikenteellään on yksi Suomen vilkkaimpia maanteitä.

”Tällaisissa hankkeissa korostuu hyvän yhteistyön merkitys. On ilolla todettavissa, että yhteistyö on toiminut erinomaisesti. Koen, että meillä on urakoitsijan kanssa yhteinen tavoite, jota kohti on edetty win win -hengessä”, toteaa Liikenneviraston projektipäällikkö Jarmo Niskanen.